Tällä viikolla vietetään mielenterveysviikkoa ja onkin todella hyvä, että mielenterveyden häiriöitä ja mielen oireita nostetaan esille, ja korostetaan etenkin niihin puuttumisen tärkeyttä. Aihe koskee kuitenkin myös sellaisia, joilla menee oman mielenterveytensä kanssa tällä hetkellä hyvin, tai kenellä ei koskaan mitään vakavia mielialaoireita ole ollutkaan. Itseasiassa aihe koskee etenkin teitä.
Sanomattakin selvää, että mielenterveyteen vaikuttavat monet meistä riippumattomat tekijät, kuten muutokset elämässä, erilaiset fyysiset sairaudet tai perinnöllinen alttius. Mitä enemmän me kuitenkin annamme mielessämme valtaa näille ulkoisille, meidän kontrollin ulottumattomissa oleville asioille, sitä enemmän annamme pois omaa vastuuta mielenterveydestämme huolehtimisesta. Tosiasiassa me pystymme vaikuttamaan merkittävällä tavalla omaan henkiseen hyvinvointiimme mm. opettelemalla erilaisia mielen taitoja sekä omaa itsetuntemustamme lisäämällä.
Vaikka tällä hetkellä kaikki tuntuisikin olevan paremmin kuin hyvin, on hyvin riskialtista olettaa, että tilanne jatkuisi samanlaisena läpi elämän. Meistä jokainen kohtaa elämänsä aikana menetyksiä, suuria elämänmuutoksia, epäonnistumisia, pelkoa ja epävarmuutta, jotka luonnollisesti vaikuttavat mielemme hyvinvointiin. On tärkeää reagoida tilanteeseen silloin, kun henkinen tasapaino on uhattuna, mutta kuten fyysisenkin terveyden kohdalla, on mielenterveydestäkin huolehtimisessa yksi tärkeä osa nimenomaan oireiden ennaltaehkäiseminen. Jos omaa erilaisia keinoja työstää vaikeita ajatuksia ja tunteita omassa mielessään, on tietoinen omasta tukiverkostaan ja tuntee itsensä hyvin, on riski mielialaoireiden kroonistumiselle paljon pienempi kuin silloin, jos näitä asioita ei ole koskaan käynyt mielessään läpi, eikä ole harjoitellut esimerkiksi ajatusten rauhoittamista, niin sanottua ajatuksistaan irrottautumista tai vaikean tunnereaktion hyväksyvää vastaanottamista.
Uimataitoakin lähdetään harjoittelemaan ensin matalassa altaassa ja vasta taidon kehittyessä siirrytään syvään päähän ja lopulta avoveteen. Taitoa on vaikea oppia silloin, kun olet hukkumaisillasi – kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Yllättäen veden varaan jääminen ei ole koskaan helppoa, vaikka olisi miten hyvä uimari, mutta se helpottaa kummasti, kun laidan yli lennettyäsi sinulla on ainakin jokin mielikuva siitä, miten tästä eteenpäin kannattaa toimia. Vaikeuksia ei kannata lähteä välttelemään tai missään nimessä pyrkiä siihen, ettei mikään elämän haaste hetkauttaisi itseä millään tavalla. Sen sijaan vaikeuksista on tärkeä oppia selviytymään ja nousemaan aina uudestaan pintaan, vaikka välillä pää kävisikin syvällä pinnan alla.
Mene siis sinne lastenaltaaseen ja harjoittele ainakin muutamia henkisen hyvinvoinnin taitoja. Opettele rentoutumaan ja kokeile keinoja, jotka toimivat juuri sinulle. Rauhoittaako sinua parhaiten musiikki, hengitysharjoitukset, rauhoittava itsepuhe, hiljaa paikallaan makoilu vai mielikuvaharjoitukset? Harjoittele näitä rentoutumiskeinoja vaikkapa aina silloin tällöin ennen nukkumaanmenoa. Harjoittele ottamaan etäisyyttä omista ajatuksistasi. Asetu mielessäsi tarkkailijaksi ja vain katsele, minkälaisia ajatuksia mieleesi herää takertumatta niihin sen tarkemmin tai samaistumatta niihin. Laita ajatustesi kulkua merkille pienissä määrin mielellään päivittäin. Opettele tunnistamaan ja hyväksymään kaikenlaiset tunnereaktiot. Jos huomaat jonkin epämiellyttävän tunteen, voit sanoittaa sen itsellesi: ”nyt muuten ärsyttää”. Älä käännä inhottaville tunteille heti selkääsi, vaan kuuntele ensin, mitä sillä on sanottavaa ja miksi sinulle heräsi tuo tunne. Mieti myös, haluatko toimia tunteen ohjaamana, vai olisiko jokin toinen toimintamalli parempi. Mielen taidot ovat hyödyllisiä kaikissa elämäntilanteissa, mutta suurimpaan arvoon ne nousevat silloin, kun vaikeudet uhkaavat sumentaa ajatteluamme ja horjuttaa mielenterveyttämme. Viimeistään siinä vaiheessa olisi hyvä osata ainakin perusteet, eikä alkaa vasta harjoittelemaan käsipohjaa.