Sain kunnian haastatella moninkertaista pika-aitajuoksun Suomen mestaria, Elmo Lakkaa, psyykkiseen valmennukseen liittyen. Juteltiin mm. pika-aitajuoksussa vaadittavista psyykkisistä ominaisuuksista, lajin suurimmista psyykkisistä haasteista sekä luonnollisesti Elmon omista kokemuksista aiheeseen liittyen.
Pika-aitajuoksu on monella tapaa haastava laji, myös henkisesti. Suoritus on lyhyt, parhaimmillaan vain 12-14 sekuntia ja tiukassa kilpailussa jokaisella sekunnin sadasosalla on merkitystä. Suoritukset ovat harvoin täysin puhtaita ja parhaimmissakin suorituksessa tulee monesti osumia aitoihin. Lähtö ratkaisee pitkälti koko suorituksen kulun, joten suurimmat paineet kasautuvat lähtöviivalle. Koko stadionin yleisön huomio, kilpakumppanit vierellä, lähtölaukauksen odottaminen… Kehon pitää olla valmis ja mielen tyhjä. Huomion vieminen väärään asiaan voi pilata koko suorituksen ennen kuin se on alkanutkaan. Laji ei välttämättä ole se ykkösvalinta stressiherkälle, eikä sen vuoksi ollutkaan yllätys, kun Elmo kertoi omalla kohdallaan kovien paineiden tuovan lähinnä vain lisää tehoa suoritukseen.
Monet urheilijat kärsivät liiallisesta jännittämisestä kisojen lähestyessä, mutta samalla tavalla haaste voi olla myös jännityksen puuttuminen. Jännitys tuo kehoon energiaa, jonka voi halutessaan (ja harjoittelun kautta) valjastaa suorituksen hyväksi. Jos urheilija ei jännitä ennen kisoja, voi olla hankala löytää itselleen optimaalista suoritusvirettä tai motivoitua antamaan kisoissa aivan kaikkensa. Elmo kertoo omalla kohdallaan, ettei jännitys mene oikeastaan koskaan yli. Tärkeimmissä kisoissa jännitys alkaa tuntua jo aiemmin, mutta haitaksi asti se ei kovissakaan paikoissa mene. Tärkeät arvokisat, täysi stadion ja kovat kilpakumppanit antavat Elmon mukaan vain lisää tehoja suoritukselle.
Psyykkisesti tärkeintä pika-aitajuoksussa on Elmon mukaan oikea-aikainen latautuminen niin, että pystyy tärkeimmällä hetkellä antamaan itsestään parhaansa. Täytyy siis löytää itselleen juuri oikeanlainen mielentila ennen starttia, että suorituksesta tulee paras mahdollinen. Lakka itse sanoo parhaiten hänellä toimivan ns. nollatila – kun ei ajattele mitään ja suoritus tulee selkärangasta. Myös termi flow kävisi tähän yhteyteen hyvin – kaikki keskittyminen on itse suorituksessa ja tekeminen tuntuu tulevan kuin itsestään. Aivan lähtöviivalla Elmo kertoo saattavansa ajatella vielä jotakin tekniikkaan liittyvää yksityiskohtaa, mutta muuten parasta on, kun mieli on täysin tyhjä. Jokaisella urheilijalla on tietysti oma optimaalinen tunne- ja mielentilansa, jolloin huippusuoritukset syntyvät ja sen myötä myös omat parhaat tapansa latautua juuri itselleen optimaalisesti. Siitä huolimatta oman optimaalisen tunnetilan tiedostaminen ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää jokaiselle kilpaurheilijalle.
Elmo kertoo aloittavansa latautumisen kisoja varten paria päivää niitä ennen, jolloin hän mm. palauttaa mieleen vanhoja onnistuneita suorituksia sekä käy mielessään läpi tulevaa kisatilannetta. Varsinaisena kisapäivänä Elmo pyrkii kuitenkin pitämään ajatukset kaikkialla muualla, paitsi tulevassa suorituksessa. Liiallinen kisasuorituksen miettiminen vie oman osansa henkisistä voimavaroista, joita on tärkeä säästää varsinaiseen suoritustilanteeseen. Vaikeinta kisapäivissä Elmon mukaan onkin oman startin odottaminen. Joskus suoritus on aikataulutettuna vasta myöhäiselle illalle ja sitä joutuu odottamaan aikaisesta aamusta alkaen. Tällöin onkin erityisen tärkeä kyetä myös rentouttamaan mieltään ja tekemään kaikkea sellaista, mikä pitää ajatuksia sopivasti poissa tulevasta suorituksesta niin, että kaikki mahdollinen energia säästyy varsinaiseen suoritukseen.
Ajatusten on kuitenkin hyvin luonnollista harhailla niin menneeseen, tulevaan kuin täysin epäoleellisiinkin asioihin. Elmo nostikin loistavasti esille sen, miten itseään on turha lähteä piiskaamaan siitä, että ajatukset harhailevat, kunhan vain osaa laittaa tämän merkille ja palauttaa ajatukset tarvittaessa takaisin. Toisin sanoen sekä tietoinen läsnäolo että armollisuus itseään kohtaan ovat tärkeitä psyykkisiä taitoja myös huippu-urheilijalla. Juuri hetkessä elämisen taito olikin yksi Elmon esille nostamista omista vahvuuksistaan, mistä on luonnollisesti apua niin treeneissä, kilpailuihin valmistautuessa kuin aivan lähtöviivallakin.
Urheiluun kuuluu luonnollisesti myös epäonnistumiset ja pettymykset, joten niihinkin on tärkeä osata suhtautua rakentavasti. Elmolla sekä hänen valmentajallaan onkin hyvä tapa ajatella myös heikommin menneitä kilpailuja – ne ovat vain yhdet kisat monien joukossa. Suoritus tietysti analysoidaan jälkikäteen ja mietitään, mistä voidaan ottaa opiksi, mutta tämän jälkeen harjoitukset jatkuvat. Parhaimmassa tapauksessa vielä entistä suuremmalla motivaatiolla, sillä seuraavat kisat voi nähdä taas uutena mahdollisuutena päästä näyttämään oman todellisen potentiaalinsa. Tärkeintä ei myöskään ole tulos, vaan oman parhaansa antaminen. Hyvä sijoituskaan ei välttämättä tyydytä täysin, jos omaan suoritukseen tuntui jäävän vielä paljon parannettavaa. Toisaalta huonollakaan sijoituksella ei ole niin paljon väliä, jos on tehnyt oman huippusuorituksensa, eikä enempää olisi itseltään voinutkaan vaatia.
Kaikista juttelemistamme asioista parasta oli kuitenkin Elmon suhtautuminen urheiluun vain urheiluna. ”En ole pika-aituri Elmo Lakka, vaan olen Elmo, joka juoksee aitoja.” On luonnollista, että urheilu on tärkeä osa urheilijan identiteettiä ja elämää, mutta urheiluun on tärkeä suhtautua tästä huolimatta vain urheiluna. Vastaavanlaista rennompaa suhtautumista urheiluun Elmo kertoo oppineensa vasta hieman myöhemmällä iällä ja kokee sen auttaneen häntä urheilijana eteenpäin. Rennompi suhtautuminen ei siis tarkoita löysäilyä tai itsensä helpolla päästämistä – täysillä voi tehdä myös rennommalla asenteella. Tämä vie turhia paineita pois ja lisää onnistumisen halua onnistumisen pakon sijaan. Vaikka elämä olisikin pääasiassa urheilua, ei urheilun tarvitse olla koko elämä.
…
Valtavan iso kiitos Elmo mielenkiintoisesta haastattelusta ja menestystä tulevaan kauteen!
Elmon treenejä ja kuulumisia pääset seuraamaan mm. instagramissa @eljohala.